Lokakuun ensimmäisenä päivänä ajettiin Keihäskankaalla Luumäen urheiluautoilijoiden 50-vuotisjuhlakilpailu. Mikke ja Riina olivat ajamassa ruiskukoneisella Opel Asconalla, ja päivän motto olikin, että hauskaa pitää olla! Riina ajoi naisten luokassa neljänneksi, Mikellä vauhti riitti semifinaaliin asti sekä yleisessä että EVK-luokassa.
Sää oli hyvin vaihteleva tällä kertaa: naisten ja nuorten luokkien aikana paistoi aurinko, yleisen luokan aikana satoi kaatamalla vettä ja EVK-luokan aikana saatiin taas aurinkoa.

Päivä siis alkoi naisten ja nuorten luokilla. Naisia oli kahdeksan ja kahdesta alkuerästä kaksi parasta ajoi suoraan A-finaaliin, loput keräilyihin. Riina nukkui lähdössä ja kaiken lisäksi kierroksia oli liikaa. Ekaan mutkaan Riina ajoi neljäntenä eli viimeisenä. Riina yritti kovasti päästä edellä menevästä autosta ohi, mutta ei onnistunut. Kaiken lisäksi auto lähti toisella kierroksella lapasesta. Maaliin tultiin siis neljäntenä.
Keräilyerässä oli neljä kuskia, joista kahdelle paikka A-finaaliin. Riina meni lähdöstä kolmanneksi, mutta nousi ekassa mutkassa sisältä toiseksi. Kolmantena ajanut kuski ei päästänyt Riinaa ekan kierroksen aikana helpolla, mutta Riina piti oman linjan ja kilpakumppani kohtasi penkan. Maalissa Riina siis toisena ja paikka finaalissa.
Finaalissa Riina jäi ekan mutkan jälkeen toisen auton kanssa kiinni, ja muut menivät menojaan. Matka kuitenkin jatkui viidennellä sijalla. Riina sai ajella lähes neljä kierrosta yksikseen. Yksi auto edestä keskeytti ja sijoitus nousi neljänneksi. Kolmosautolla oli myös ongelmia, ja Riina sai sen vikalla kierroksella kiinni. Keltaiset liput olivat matkalla ja ruutulippu heilui metrin liian aikaisin. Lopputuloksena siis neljäs sija.

Seuraavana vuorossa oli yleinen luokka. Vesisade teki radasta todella liukkaan. Alkuerästä voittaja ajoi suoraan semeihin, kakkonen ja kolmonen välieriin ja loput keräilyihin. Mikke lähti sisäradalta ja ajoi nelospaikalle. Samalla sijalla tultiin maaliin ja keräilyt kutsuivat.
Keräilyerästä kaksi nopeinta jatkoi välierien puolelle, ja Mikke oli toinen jatkaja.
Välieristä neljä jatkoi semifinaalien puolelle. Mikke hoiti homman kotiin ja ajoi toisena maaliin.
Semifinaalista ykkönen meni A-finaaliin, kakkonen B-finaaliin ja kolmas sijoituserään. Mikellä oli ulkorata, ja mutta sieltä ei ehditty kolmen joukkoon. Maaliin tultiin neljäntenä, eli ensimmäisenä putoajana.

EVK-luokka tosiaan kilpailtiin jälleen auringonpaisteessa. Alkueristä kolme parasta ajoi suoraan semeihin, loput keräilyihin. Mikke ajoi kolmanneksi, eli suoraan semeihin.
Semeistä ykkönen meni A-finaaliin ja kakkonen sijoituserään. Kaavio oli tiukka, samoin kuin lähtö. Sisemmiltä radoilta lähteneet vetivät pidemmän korren, ja tyytyminen oli tällä kertaa neljänteen sijaan.

Naisten luokan voitti Outi Kurki-Rahikainen Kuplalla, ja nuorten voiton vei Juuso Suppula Kuplalla. Yleisen luokan voitti Mikko Rantala Fiatilla, EVK-luokan Joni Ahola Pösöllä.

Opelista ei tehty suojia, eikä kukaan sitä halunnut. 😉

Syyskuun viimeisenä viikonloppuna ajettiin Kukonkoivussa Päijät-Hämeen ajo jo 25. kerran. Lauantaina ajettiin EVK-sarjan päätöskilpailu ja sunnuntaina yleinen kilpailu. EVK-sarjaa ei Rautakorven tiimi ole tänä vuonna ajanut, joten sen suhteen ei ollut voitettavaa eikä hävittävää. Kisa meni kuitenkin varsin hyvin: lauantaina Riina ajoi kolmanneksi ja sunnuntaina 11:ksi. Autona oli Suojärven Tonin Opel Kadett C Coupe, mistä suuret kiitokset Tonille!

Lauantai aloitettiin naisten ja nuorten EVK-luokilla. Naisten alkueristä kolme parasta ajoi suoraan välieriin, loput keräilyihin. Riina lähti sisäradalta ja meni lähdöstä piikkiin, mutta auto meinasi ekassa kaarteessa lähteä lapasesta. Riina sai auton oikaistua ja jatkoi matkaa kärjessä. Keskilenkillä jarrut tuottivat yllätyksen, niiden teho ei ollutkaan ihan sellainen kuin Riina oli odottanut. Tästäkin vielä jatkettiin kärjessä, ja samalla sijalla ajettiin maaliin asti.
Välierästä kolme parasta ajoi A-finaaliin, sijat neljästä seitsemään toivat sijoituseräpaikan. Riinalle sattui kova välierä ja sisärata. Ekaan mutkaan ajaessa Riina oli kaiteen ja ison Volvon välissä, joten siinä tuli vähän autonsuojeluvaistoa, ja Riina painoi keskimmäistä. Ekasta kaarteesta Riina selvisi viidentenä ja nousi ennen maalia neljänneksi.
Sijoituserässä oli taas lähtöpaikkana inhottava sisärata. Riina kuitenkin pääsi lähdöstä kakkospaikalle ja ajoi siinä maaliin asti.
A-finaalissa päästiinkin sitten ulkoradalle. Lähtö ei mennyt niin nappiin, mutta muiden mukana mentiin. Ekasta kaarteesta ulos lähtiessä sijoitus oli viides. Yksi auto keskeytti ja Riina nousi neljänneksi. Kolmospaikalla ajaneesta autosta oli rengas puhki ja Riina nousi siitäkin ohi. Sitten Opelista jäi kaasu jumiin ja Riina oli jo keskeyttämässä, mutta onneksi auto alkoi juuri viime hetkellä pelata. Riina tuli siis kolmantena maaliin, palkinnoksi pokaali ja kaksi rengasta.

Naisten luokan voitti Heidi Lehtonen Volvolla, nuorten luokan Niko Virtanen Saabilla. Yleisen luokan voitti Joni Korhonen Fordilla.
Suojärven Toni oli yleisessä luokassa sijoituserässä, mutta sai mustavalkoisen lipun, joka muuttui mustaksi, koska alla oli toinen varoitus.

Sunnuntaina ajettiin yleiset luokat, eli mukana myös takatuupparit. Naisten alkueristä neljä nopeinta ajoi suoraan välieriin. Riina pääsi lähtemään toiseksi uloimmalta radalta ja lasketteli ulkoa nelospaikalle. Autoon oli tehty pieniä muutoksia ja se oli parempi ajaa kuin edellisenä päivänä. Nelospaikalla tultiin maaliin asti.
Välierästä kaksi parasta ajoi A-finaaliin, kolmonen ja nelonen sijoituserään. Riina lähti ulkoradalta ja käytti samaa kikkaa kuin alkuerässä: ulkoa ekassa kaarteessa ja nelospaikalle. Helpolla ei Riina päässyt, koska takaa tultiin kovaa vauhtia myös.
Sijoituserästä kaksi parasta nousi A-finaalin puolelle. Riina ei ole koskaan ollut Kukonkoivussa sunnuntaina finaalissa, joten sitä lähdettiin yrittämään. Riina sai ulkoradan ja nousi ulkoa haastamaan kakkospaikalla ollutta autoa, mutta takasuoralle käännyttäessä Riina laittoi kakkosen sijasta nelosen päälle. Matka jatkui kolmospaikalla, mutta keskilenkillä auto osui kaiteeseen, alatukivarsi vääntyi ja auto ei enää kääntynyt. Sijoitus tippui viidenneksi eli lopputuloksissa Riina oli 11.

Autoon tuli vähän hitsaushommia, mutta onneksi monitoimimies Sami ilmestyi kuin tyhjästä kisapaikalle ja remonttihommiin. 😉

Auto saatiin Tonille kuntoon, ja tällä kertaa vauhti riitti välieriin asti.
Kaikki luokat voitettiin sunnuntaina Fiatilla. Naisten voiton vei Minna Ulmala, nuorten luokan voitti Niko Mattila ja yleisen luokan voittoon ajoi Timo Ruoppa.

Opelista ei tehty suojia, eikä siitä ollut lappuja. Arpaonni ei osunut kohdalleen muidenkaan autojen kohdalla.

Viime viikonloppuna ajettiin perinteinen EVK-liiga Joensuussa. Mirko ajoi Opel Asconalla Team Sorvaamo Impalandin riveissä. Viime vuoden hopeajoukkue ajoi numerolla kaksi ja Mirko tunnuksella H.
Taso oli todella kova ja joukkueen kohtaloksi koitui remontti, remontti ja vielä kerran remontti. Remonttia tehtiin siis koko viikonloppu, ja tuloksena oli neljäs sija.
Kiitos viikonlopusta tiimille, huollolle, kannustusjoukoille ja muille menossa mukana olleille!

Lauantain karsinnassa oli mukana 27 joukkuetta, joista neljätoista jatkoi sunnuntain semifinaaleihin. Team Sorvaamo Impaland ajoi B-lohkossa, jossa se keräsi seitsemän erän ja 21 lähdön aikana 104 pistettä ja 11 lähtövoittoa.
Mirko ajoi yhden lähdön ja voitti sen. Lähtö ei ihan onnistunut, mutta ekassa kaarteessa Mirko ajoi kärkeen ja piti sijoituksen maaliin asti.
Varikolla huomattiin, että moottorissa on öljyt ja vedet sekaisin. Kannentiiviste vaihdettiin ja samalla tehtiin vähän muutakin kansiremonttia, muun muassa kannen oikaisua.
Illalla olikin Ooppeli jälleen iskussa.

Sunnuntaina kahdesta semifinaalista jatkoi kustakin kolme parasta finaaliin. Lisäksi finaaliin pääsi parempi nelonen. Sorvaamo Impaland ajoi B-lohkossa. Semifinaalissa ajettiin seitsemän erää ja yhteensä 21 lähtöä. Kuuden erän ajan joukkue oli toisena Lempäälän Dalton’s EVK-Teamin takana, mutta viimeisessä erässä noustiin kärkeen pistein 101. Lähtövoittoja kertyi yhdeksän.
Mirko ajoi yhden lähdön ja sijoittui siinä viidenneksi. Lähtöpaikka oli ulkoradalta, ja Mirko jäi pahaan paikkaan ekaan mutkaan ajaessa. Sijoitus siis viides.

Finaali olikin sitten kovaakin kovempi. Finaalissa eriä oli seitsemän ja lähtöjä yhteensä 28. Juvan Team Avikainen karkasi jo aikaisessa vaiheessa omille teilleen. Sorvaamo Impalandin tie oli takkuinen alussa ja kolmannen erän jälkeen joukkueen sijoitus oli kuudes. Sieltä alkoi kuitenkin nousu ja neljännen erän jälkeen joukkue oli taas mukana taistelussa, sijalla neljä. Seitsemänteen eli viimeiseen erään lähdettiin tilanteessa, jossa himmeämmät mitalit ratkaistiin Sorvaamon, Daltoneiden ja Pieksämäen Säiliöhuollon kesken. Viimeinen erä oli tiukkaakin tiukempi ja nyt ei ollut enää edes tuuria, vaan lopulta Team Sorvaamo Impaland joutui taipumaan neljänneksi, pistein 96. Lähtövoittoja oli kuusi eli finaalin toiseksi eniten.
Kolmanneksi ajoi Säiliöhuolto Team pistein 101, toiseksi Dalton’s EVK-Team pistein 110 ja voiton vei toisen kerran peräkkäin Team Avikainen pistein 133.
Mirko ajoi finaalissa jälleen yhden lähdön. Lähtöpaikka oli taas ulkoa ja kyyti kylmää. Mirko meni lähdöstä kuudenneksi, mutta nousi yhdestä autosta ohi ja tuli maaliin viidentenä.

Mirkon autosta oli kaksi suojaa ja yksi vieras tarjous, ja auto jäi suojaan. Lisäksi Mirko, Riina ja Mikke tekivät kolmesta autosta tarjouksia, ja niin vain saatiin Mirkon kasvoille onnellinen hymy, kun farmarikadetti tuli takaisin Rautakorpeen, lapuin 8/15.

Elokuun puolessa välissä ajettiin Kokemäen Risten radalla Kokemäen Kuhmut. Riina ajoi naisten luokan Lampisen Kimmon Toyota Corollalla, tuloksena kolmas sija. Iso kiitos autosta Kimmolle!
Riinalle kisa oli tälle vuodelle vasta kahdeksas, ja huvittavaa on se, että niistä kahdeksasta kisasta Riina on ajanut kolme kertaa Kokemäellä. No enää ei taida syksyllä olla kisoja siellä. 😀

Päivä aloitettiin naisten ja nuorten luokilla. Naisten alkuerästä kolme parasta ajoi suoraan välieriin. Lähtö ei oikein onnistunut, ja ekaan mutkaan ajettiin vitospaikalla. Alamutkassa Riina nousi nelospaikalle. Toisella kierroksella pääsuoran päässä Riina pääsi hyvällä vauhdilla kolmospaikalle, ja vielä pari mutkaa ennen maalia avautui kakkospaikka. Maaliin tultiin siis toisena.
Välierästä kolmelle parhaalle oli tarjolla A-finaalipaikat, sijat neljästä seitsemään oikeuttivat B-finaaliin. Lähtö onnistui nyt paremmin ja Riina löysi ekassa mutkassa sisältä hyvän raon ja sujahti kolmospaikalle. Sijoitus pysyi maaliin asti.
A-finaalissa Riina selvisi ekasta kaarteesta nelospaikalla. Toiselle kierrokselle lähtiessä edellä ajanut keskeytti ja Riina ajoi maaliin kolmantena.
Kuski oli tyytyväinen: oikeanlainen fiilis löytyi pitkästä aikaa ja tulostakin tuli. Auto oli tosi hyvää ajaa. 🙂

Kimmo ajoi hienosti EVK-luokassa toiseksi. Yleisessä luokassa autoon tuli käyntihäiriö ja sijoitus oli 21.
Auto meni valitettavasti kaupan, siitä oli viisi tarjousta ja viisi suojaa.

Naisten luokan voitti Anni Lampinen Fiatilla ja nuorten luokan Aleksi Männistö Kuplalla. EVK-luokan voittoon ajoi Janne Aatrakoski Volvolla, yleisen luokan voitti Tomi Hongisto Fiatilla.

Heinäkuun viimeisenä päivänä ajettiin Kokemäellä Maanrakennus JM. Riina ajoi naisten luokan Lampisen Kimmon Opel Asconalla, tuloksena yhdeksäs sija. Kiitokset Kimmolle auton lainasta!

Päivä aloitettiin naisten ja nuorten luokilla. Naisten alkuerästä neljä parasta ajoi suoraan välierään. Riina otti rataan ja autoon tuntumaa, ja ajoi neljäntenä maaliin.
Välierästä kaksi parasta meni A-finaaliin ja kolmonen ja nelonen sijoituserään. Riina meni lähdöstä viidenneksi, mutta nousi toisella kierroksella neljänneksi. Ajofiilis vaan oli jossain ihan kadoksissa!
Sijoituserästä kaksi nousi A-finaaliin. Vasta tässä lähdössä Riina alkoi löytää taistelutahtoa. Lähtöpaikka oli aika ulkona ja Riina meinasi ekaan kaarteeseen ajaa ulkolinjalla ja katsoa, mihin sieltä kerkeää. Toinen auto oli rinnalla ja meni mutkan hieman pitkäksi ja Riina oli ulkopuolella, joten suunnitelma meni vähän pieleen. 😀  Tässä vaiheessa oltiinkin sitten viidentenä. Yksi auto keskeytti ja sijoitus nousi neljänneksi. Toisella kierroksella Riina pääsi ohi edellä ajaneesta Fiatista ja alkoi hätistellä kakkospaikalla ollutta Kuplaa, mutta sitten tuli keltaiset liput ja ohituskielto, ja sen jälkeen maali jo häämötti. Matka loppui kesken ja lopullinen sijoitus oli yhdeksäs.

Kimmo ajoi EVK-luokassa neljänneksi ja yleisessä luokassa 18:ksi. EVK-luokassa Kimmo ajoi kolmella lähtövoitolla A-finaaliin ja ajoi finaalin piikissä, mutta valitettavasti pääsuoran jälkeiseen kaarteeseen mentiin vähän liian leveällä linjalla ja sijoitus tippui. Yleisessä luokassa vauhti riitti C-finaaliin asti.

Naisten luokan voitti Anni Lampinen Fiatilla ja nuorten luokan Niklas Puuskamäki Fiatilla. EVK-luokan voiton vei Vesa-Matti Koski-Tuuri Fordilla, yleisen luokan voitti Joni Jusi Sumpilla.

Opelista oli kuusi lappua ja kaupan meni.

Koko kesän kohokohta, Kardaanikunkku, ajettiin heinäkuun 23.-24. päivä Kaanaassa. Tällä kertaa ajamassa olivat Riina ja Mirko, Mikellä ei valitettavasti ollut autoa.
Ajokkina oli vanha kunnon Citykadetti, jolla Mirko ajoi ensimmäisen kisansa viisi vuotta sitten Tykkimäessä.
Keväällä Mirko alkoi laittaa koria kuntoon: akseleita siirrettiin eteenpäin ja paranneltiin autoa muutenkin. Auton kanssa meinasi vaan tulla turhan kiire. Alun perin Kaanaaseen piti ehtiä testaamaan perjantaina, mutta auto oli perjantaina vasta valmis, joten testit ajettiinkin Pikkusuolla. Moottorissa ei Mirkon mielestä ollut tarpeeksi tehoa, mutta auto lähti hyvin viivasta ja oli yllättävän hyvä ajaa, niin hyvillä mielin lähdettiin kuitenkin kisaan.

Kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille, tukijoille, huoltomiehille ja -naisille ja kannustajille!

Riina ajoi lauantaina naisten luokan. Tänä vuonna aika-ajosta oli siirrytty pudotusajoon. Alkuerästä voittaja ajoi suoraan semifinaaliin, sijat kahdesta neljään oikeuttivat välieräpaikkaan. Loput joutuivat keräilyihin. Alkuerä oli todella kova, ja siitä Simosen Nita meni kärkeen, Riina toiseksi ja Koskeman Jaana kolmanneksi. Jaana nousi Riinan rinnalle toisessa mutkassa, autot jäivät kiinni toisiinsa ja molemmat ajautuivat ulos. Riina sitten ajeli viimeisenä puoli kierrosta muita jäljessä, rataan tutustuen. Toisella kierroksella tuli vielä pyörähdys ja varikolle ajaessaan Riina sanoi, että aja enää metriäkään. 😀
Keräilyerästä kolme parasta jatkoi välieriin. Taas hyvä lähtö ja kärkeen. Ajaminen oli vielä turhan varovaista pyörähdyksen jälkeen, mutta piikissä ajettiin maaliin asti.

Välierästä jälleen kolme parasta jatkoi semifinaaliin. Siellä alkoi löytyä se oikea ajofiilis ja Riina meni lähdöstä piikkiin. Reilu kierros ajettiin kärjessä ja Riina ehti jo miettiä, että nyt tämä alkaa sujua. Ja sitten tuli vaihteiden kanssa ongelmia, siis kuskille! Väärä vaihde päälle ja kaksi autoa ohi. Onneksi vain kaksi, kun kolme jatkoi semeihin.
Semifinaalista kaksi parasta ajoi A-finaaliin, kolmonen ja nelonen B-finaaliin, vitonen ja kutonen sijoituserään. Viivalle ajaessaan Riina löysi oikean taistelufiiliksen ja ulkoradalta lähtiessään mietti, että nyt mennään eikä meinata. Tosin huoltomiehet sanoivat, että pitää muistaa, että kuusi jatkaa, joten ei hölmöilyjä. Riina otti aivan nappilähdön, vain Koskeman Jaana sisältä ehti edelle. Riina oli hyvässä paikassa, kunnes ekassa kaarteessa takaa tultiin ja kovaa, ja mentiin myös kovaa ja korkealle! Siihen loppui kisa, ja finaalipaikka jäi haaveeksi.

     Auto saatiin onneksi Mirkolle kuntoon. Itseasiassa penkka oli niin pehmeä, ettei suuria vaurioita edes tullut. Henkiset vauriot olivat huomattavasti suuremmat.

Sunnuntaina jännitettiin sitten, jospa Mirkolla olisi parempi tuuri ja kaikki menisi hyvin. Neljänä edellisenä vuonna oli Mirkon kohtaloksi koitunut A-finaalissa ensimmäinen tai toinen mutka.
Alkueristä kaksi parasta ajoi välieriin, loput hakivat vauhtia keräilyistä. Mirko otti hyvän lähdön ja ajoi kärjessä lähdöstä maaliin asti.

    
Välierästä kolme parasta jatkoi semifinaaliin. Jälleen Mirko otti nappilähdön ja ajoi piikkiin. Rata oli vaan todella huonossa kunnossa, takasuoralla autot pomppivat minne sattuu. Mirko ajoi kuitenkin varmoin ottein maaliin asti ykkösenä.

    
Semifinaalissa sitten sijat yhdestä viiteen toivat finaalipaikat A-finaalista E-finaaliin. Kuudes sija oikeutti sijoituserään. Mirkolla oli tietenkin tavoitteena A-finaalipaikka.
Mirko lähti sisäradalta, ja kaikki näytti menevän jälleen hyvin, kun Citykadetti pomppasi viivasta heti kaksi autonmittaa edelle ja kärkeen. Mirko ajoi piikissä aina toiseen mutkaan asti, kunnes Kadetti työnnettiin takakulmasta ympäri, ja sijoitus tippui kuudenneksi. Yhden sijan sai Mirko parannettua ja maaliin tultiin viidentenä eli E-finaali kutsui. Mirko ei kuitenkaan heittänyt kirvestä kaivoon, vaan varikolla todettiin, että nyt täytyy sitten vielä ajaa viisi lähtöä putkeen, aina A-finaalia myöten. Jokaisesta finaalilähdöstä kaksi parasta nousi aina seuraavaan finaaliin.

E-finaalissa lähtö ei mennyt nappiin ja Mirko jäi vielä ekassa kaarteessa kahden auton väliin. Viidenneltä sijalta Mirko nousi kolmanneksi, mutta sitten loppui matka kesken. Maaliin tultiin siis kolmantena. Lopullinen sijoitus oli 27. Jäihän taakse kuitenkin yli 250 kuskia.

Uudet kuninkaalliset kruunattiin sunnuntaina: Kardaanikuningas on Janne Viitikko, Kuningatar Hanna Yrjölä-Elo, Prinssi Eero Laurila ja Monarkki Rauno Malinen.
Kaikki luokat voitettiin eri merkkisillä autoilla. Viitikolla oli Volvo, Yrjölä-Elolla Ford, Laurilalla Toyota ja Malisella Opel.

Citykadetista oli kolme suojaa ja 27 vierasta lappua, ja kaupan meni. Mikellä ja Riinalla ei arpaonni suosinut, mutta Mirko sai Coupekadetin. Autosta oli 44 lappua, joista Mirkon oli yksi. Lisäksi Mirko kävi kisan jälkeen ostamassa A-malli Asconan, joka jäi suojaan. Auto on se, jonka Mirko teki Kunkkuun 2014.

Ensi vuonna sitten yritetään taas uudestaan!

Nämä kisajutut ilmestyvät nyt näköjään reilun viikon viiveellä, mutta koitetaan parantaa tapoja loppukesää kohden.
Viikko sitten sunnuntaina (12.6.) ajettiin siis Kokemäellä L-HUA JM, jossa Riina ajoi Virtasen Jonnen Volkswagen Jetalla. Ja ajoikin aina palkinnoille asti. 🙂 Kiitokset Jonnelle auton lainasta!

Päivä alkoi yleisellä luokalla, mikä ei Jonnen osalta mennyt oikein putkeen. Alkuerässä tultiin toisena maaliin, mutta autosta hajosi vetari eikä sitä ehditty vaihtaa ennen välierälähtöä.

Yleisen luokan jälkeen vuoron saivat naiset ja nuoret.
Naisten alkueristä kaksi parasta ajoi suoraan välieriin, loput joutuivat keräilyihin. Riina tutustui autoon ja ajeli neljäntenä maaliin. Ajaminen oli liian varovaista, mistä tuli rakentavaa palautetta varikolla. 😀
Keräilyistä kaksi parasta jatkoi välierien puolelle. Riinalla oli vähän sellainen fiilis, että taitaa makkarajono kutsua, mutta niin vain alkoi ajolinjat löytyä ja maaliin tultiin toisena.
Välierissä oli seitsemän kuskia per lähtö. Välieriä oli kaksi ja kustakin kolme parasta ajoi suoraan finaaliin, sijat neljästä kuuteen oikeuttivat sijoituserään. Riina sai varikolla hieman ajo-ohjeita ja vielä ennen lähtöä sanottiin, ettei viimeiseksi saa ainakaan jäädä. Lähtösuoralla oltiin vielä viimeisenä, mutta sitten alkoi fiilis jostain löytyä, ja Riina meni ekassa kaarteessa ulkolinjaa myöten aina kolmospaikalle asti. Sillä paikalla pysyttiin maaliin asti, joten finaalipaikka oli saavutettu.
Finaaliin Riina lähti nautiskelemaan, tavoitteena oli voittaa toinen finaalissa ollut etuvetoinen. Ja hyvältähän se meno näyttikin, kun Riina jälleen ulkolinjaa pitkin nousi kolmos/nelospaikalle asti. Hyvä meno loppui kuitenkin lyhyeen, kun laatikosta meni kakkonen sileäksi. Sijoitus tippui kuudenneksi.
Hauskaa kuitenkin oli!

Päivän voittajat olivat yleisessä luokassa Tomi Hongisto Fiatilla, naisissa Emilia Hongisto Fiatilla, nuorissa Ville Keljo Kuplalla ja papoissa Pasi Piekkala Fiatilla.

Kesäkuun 5. päivä ajettiin Pikkusuolla kotikisa. Ajamassa olivat Mikke, Mirko, Riina ja Ville. Mikke ajoi Asconalla, samoin Mirko ja Riina. Ville ajoi Kuplalla. Villen auto hajosi jo alkuerässä, mutta muille tuli kisasta hyvät sijoitukset. Mikke ajoi EVK-luokassa toiseksi ja yleisessä neljänneksi. Mirko oli EVK-luokassa kuudes ja yleisessä auton hajottua 18. Riina oli naisten luokassa kolmas.

Päivä alkoi naisten ja nuorten luokilla. Naisten alkueristä kaksi parasta ajoivat suoraan A-finaaliin, kolmonen ja nelonen välierään ja loput keräilyihin. Riinalle sattui heti alkuun tiukka lähtö, ja niin tultiin maaliin vasta viidentenä.
Keräilyerästä kaksi parasta nousi välierään. Riina meni lähdöstä keulaan ja ajoi maaliin ykkösenä.
Välierästä kolmelle parhaalle oli tarjolla paikat A-finaaliin. Riinan lähtö ei oikein onnistunut, ja ekaan mutkaan Riina ajoi neljäntenä. Takasuoralla alkoi tapahtua kaikenlaista, ja Riina olikin yhtäkkiä keulassa, perässään Mentulan Päivi. Tässä järjestyksessä ajettiin maaliin asti.
A-finaalissa Riina ajoi ekaan mutkaan kolmantena. Ja jälleen Päivi oli takana haastamassa. Riina kuitenkin piti kolmospaikan ja oli hyvin onnellinen maaliviivan ylitettyään. Pikkusuon rata kun ei koskaan ole ollut Riinalle helppo paikka.

Seuraavaksi ajettiin EVK-luokka. Alkueristä kolme parasta ajoivat suoraan välieriin, loput keräilyihin. Mirko ajoi varmoin ottein heti lähdöstä piikkiin ja ykkösenä maaliin. Mikke ei seuraavassa alkuerässä halunnut jäädä huonommaksi ja tuli myöskin ykkösenä maaliin. Miken lähtö oli hyvin tasainen ja Mikke teki pelimiehen liikkeen ennen ekaa mutkaa: jarrutti ja jättäytyi muiden taakse. Muut menivät mutkan pitkäksi ja Mikke kuittasi kärkeen.

    
Välierien voittajat ajoivat A-finaaliin, kakkoset toiseen sijoituserään ja kolmoset ensimmäiseen sijoituserään. Mikke jatkoi samaan malliin ja otti lähtövoiton ja finaalipaikan. Mirko kävi kärkipaikasta taistelua ekassa mutkassa ja tällä kertaa taistelu ei tuottanut tulosta. Maaliin tultiin kuitenkin kolmantena eli sijoituseräpaikka oli taskussa.

    
Sijoituserästä kaksi parasta nousi toiseen sijoituserään. Mirko otti homman haltuun ja ajoi lähtövoittoon. Seuraavasta sijoituserästä jälleen kaksi nousi A-finaalin puolelle, ja sieltäkin tuli lähtövoitto.
A-finaalissa olikin sitten seitsemän kovaa EVK-kuskia viivalla. Parhaiten liikkeelle lähtivät Mikke, Mirko ja Laapotin Harri. Nämä kolme menivätkin rinta rinnan kohti ekaa mutkaa. Laapotti veti pisimmän korren ja meni keulaan, Miken seuratessa perässä. Mirko pyörähti ennen ekaa mutkaa. Laapotti ajoi kärjessä maaliin asti, ja Mikke seurasi toisena. Mirko ajoi kuudentena maaliin.

Lopuksi ajettiin vielä yleinen luokka. Miken auto oli vielä nipussa, mutta Mirkon auto alkoi pettää joka suunnasta. Mirko epäili, että kohta lähtee taka-akseli irti, kun rata oli osittain aika huonossa kunnossa. Alkueristä voittaja ajoi suoraan semeihin, kakkonen ja kolmonen välieriin ja loput keräilyihin. Mirko ajoi kolmanneksi ja Mikke otti jälleen kerran lähtövoiton. Lähtövoitto tuli, vaikka rengas oli puhki. Ville ajoi myös kolmanneksi, mutta ei pystynyt enää jatkamaan kisaa, koska autosta hajosi moottori.
Välieristä viisi parasta jatkoi semifinaalien puolelle. Mirkolla oli takaiskarit poikki, mutta silti mentiin muiden mukana, ja toisena maaliin. 😀
Semifinaalista neljä parasta jatkoi kisaa. Ykkönen meni A-finaaliin, kakkonen B-finaaliin, kolmonen toiseen sijoituserään ja nelonen ensimmäiseen sijoituserään. Mikke se jatkoi varmoja otteitaan ja niin vain jälleen keltamusta Ooppeli kiiti lähtövoittoon. Mirkokin ajoi ilman iskareita kolmanneksi ja C-finaaliin.
Sijoituserästä voittaja nousi B-finaalin puolelle, mikä oli puolikuntoisella autolla miltei mahdottomuus. Ja mahdottomaksi se muuttui viimeistään siinä vaiheessa, kun kone meni jumiin lähtöviivalla. Mirko keskeytti ja oli lopputuloksissa 18.
A-finaalissa Virtasen Mika ja Ahosen A-P lähtivät viivasta parhaiten, ja Virtanen nappasi kärkipaikan. Mikke lähti kardaanilla tuuppareiden perään ja ajoi hienosti neljäntenä maaliin.
Mikellä oli kyllä onnistunut kisa. Harmittavasti vain auto meni kaupan. Asconasta oli kolme suojaa ja viisi vierasta tarjousta. Ja yllätys yllätys, arpaonni ei suosinut.

Naisten luokan voittoon ajoi Jaana Koskema Fiatilla ja nuorten luokan voittoon Antti Arola Kuplalla. EVK-luokan voitti Harri Laapotti Volvolla ja yleisen luokan Mika Virtanen Fiatilla.

Toukokuun puolessa välissä kilpailtiin Kotkassa Rospuutto JM:n merkeissä. Riina lähti kisaan Eerolan Antin Kuplalla. Itse asiassa kisaan piti lähteä Fiatilla, mutta auto vaihtui edellisenä yönä Kuplaan. Kiitokset Antille auton lainasta!
Sää oli aurinkoinen ja kisa meni sujuvasti läpi. Päivän aikana ajettiin naiset, nuoret, EVK ja yleinen.

Naisia oli vain kahdeksan, joten alkuerässä ratkaistiin lähtöpaikat finaaliin. Lähtö sujui ihan hyvin, mutta ekassa mutkassa lensi kuraa tuulilasiin ja Riina ei löytänyt katkaisijoita, vaikka oli ne ennen lähtöä katsonutkin. 😀 Maaliin tultiin kuitenkin neljäntenä, eli finaaliin sitten nelosruudusta.
Finaalissa Riina meni lähdöstä neljänneksi, mutta nousi keskilenkillä yhdestä Fiatista ohi kolmospaikalle. Samassa takana kolkuttelikin Irman punainen Golffi. Hetken Riina pystyi pitämään Irman takana, mutta seuraavalla kierroksella etuvetoisen vauhti oli Riinalle liikaa, ja kolmospaikka vaihtui neljänteen sijaan. Maaliin tultiin siis neljäntenä.
Vauhti oli Riinalla vähän hukassa, mutta pistetään se ei niin tutun auton piikkiin. 😉 😀 Hauskaa kuitenkin oli!

Antti ajoi alkuerässä voittoon. Semifinaalissa Antti oli viides, mikä tiesi sijoituseräpaikkaa. Sieltä Antti nousi voitolla B-finaaliin. B-finaalissa oli myös jatkopaikka tarjolla, mutta taisteluun tuloksena oli puhjennut takarengas. Tuloksena 12. sija.

Naisten luokan voitti Jaana Koskema Fiatilla ja nuorten luokan Niko Mattila Fiatilla. EVK-luokan voittoon ajoi Jani Laitinen Volvolla ja yleisen voitti Jukka Turpeinen Fiatilla.

Antin Kuplasta oli kolme suojaa ja kolme vierasta tarjousta, auto jäi omaan suojaan.

Viime viikonloppuna ajettiin Kokemäellä perinteinen, ennätysosallistujamäärän kerännyt Kupla-Kuhmut. Lauantaina ajettiin naisten ja nuorten luokat sekä kuplaluokka. Sunnuntaina ajettiin pappaluokka ja yleinen luokka. Mirko ja Ville olivat ajamassa Villen Kuplalla. Sää oli todella vaihteleva: välillä paistoi aurinko ja välillä satoi lunta.
Tällä kertaa ei menestystä tullut, mutta ajokokemusta kuitenkin muutaman lähdön verran.

Kuplaluokan alkueristä kolme parasta ajoi suoraan välieriin, loput hakivat vauhtia keräilyistä. Villellä ei mennyt lähtö oikein putkeen ja alamutkassa pyörähdettiin, joten maaliin tultiin seitsemäntenä. Keräilyistä kolme parasta jatkoi välieriin. Nyt alkoi ajotatsi löytyä, ja Ville ajoi kolmanneksi. Välieristä neljä parasta nousi semifinaaliin. Ekaan mutkaan mentiin kaikki samaan aikaan ja Ville oli ulkopuolella. Siinä ei sitten hyvin käynyt ja maalissa oltiin seitsemäntenä.
Auto toimi muuten hyvin, mutta nelonen ei pysynyt päällä.

Sunnuntaina oli yleisen luokan vuoro. Alkueristä neljä parasta ajoi suoraan ensimmäisiin välieriin. Mirko ajoi kolmospaikalla, mutta keskilenkillä tuli pieni osuma takakulmaan ja pyörähdys. Siinä sitten tutustuttiin autoon ja rataan, ja ajettiin maaliin seitsemäntenä. Keräilyerästä kolme jatkoi välierien puolelle. Mirko lähti ulkoradalta. Lähtö onnistui aivan nappiin, ja Mirko ajoi piikissä lähdöstä maaliin. Ekoista välieristä neljä parasta jatkoi toisien välierien puolelle.  Lähtökiihdytyksessä laatikosta jäi kakkonen jumiin. Mirko pääsi kuitenkin kolmospaikalle. Uudelle kierrokselle tultaessa sijoitus tippui neljänneksi, mutta se toi kuitenkin jatkopaikan. Toisista välieristä jatkopaikan lunastivat viisi nopeinta kuskia. Laatikolle tehtiin pikaisia toimenpiteitä ja toivottiin parasta. Ekan kierroksen ajan laatikko toimi ja Mirko oli jatkopaikalla. Toiselle kierrokselle tultaessa jäi kakkonen taas jumiin ja suoralla ei vauhti ihan riittänyt. Näin Mirkon sijoitus tippui seitsemänneksi ja kisa loppui siihen.

Juha Perälä ajoi Kuplallaan sekä kuplaluokan että yleisen luokan voittoon. Nuorten luokan voitti Panu Pöntynen Fiatilla, naisten luokan Heini Mäkelä Kuplalla. Pappaluokan voiton vei J-P Mattila Kuplalla.

Villen Kuplasta oli pari suojaa ja muita autoja ei saatu.