Koko kesän kohokohta, Kardaanikunkku, ajettiin heinäkuun 23.-24. päivä Kaanaassa. Tällä kertaa ajamassa olivat Riina ja Mirko, Mikellä ei valitettavasti ollut autoa.
Ajokkina oli vanha kunnon Citykadetti, jolla Mirko ajoi ensimmäisen kisansa viisi vuotta sitten Tykkimäessä.
Keväällä Mirko alkoi laittaa koria kuntoon: akseleita siirrettiin eteenpäin ja paranneltiin autoa muutenkin. Auton kanssa meinasi vaan tulla turhan kiire. Alun perin Kaanaaseen piti ehtiä testaamaan perjantaina, mutta auto oli perjantaina vasta valmis, joten testit ajettiinkin Pikkusuolla. Moottorissa ei Mirkon mielestä ollut tarpeeksi tehoa, mutta auto lähti hyvin viivasta ja oli yllättävän hyvä ajaa, niin hyvillä mielin lähdettiin kuitenkin kisaan.

Kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille, tukijoille, huoltomiehille ja -naisille ja kannustajille!

Riina ajoi lauantaina naisten luokan. Tänä vuonna aika-ajosta oli siirrytty pudotusajoon. Alkuerästä voittaja ajoi suoraan semifinaaliin, sijat kahdesta neljään oikeuttivat välieräpaikkaan. Loput joutuivat keräilyihin. Alkuerä oli todella kova, ja siitä Simosen Nita meni kärkeen, Riina toiseksi ja Koskeman Jaana kolmanneksi. Jaana nousi Riinan rinnalle toisessa mutkassa, autot jäivät kiinni toisiinsa ja molemmat ajautuivat ulos. Riina sitten ajeli viimeisenä puoli kierrosta muita jäljessä, rataan tutustuen. Toisella kierroksella tuli vielä pyörähdys ja varikolle ajaessaan Riina sanoi, että aja enää metriäkään. 😀
Keräilyerästä kolme parasta jatkoi välieriin. Taas hyvä lähtö ja kärkeen. Ajaminen oli vielä turhan varovaista pyörähdyksen jälkeen, mutta piikissä ajettiin maaliin asti.

Välierästä jälleen kolme parasta jatkoi semifinaaliin. Siellä alkoi löytyä se oikea ajofiilis ja Riina meni lähdöstä piikkiin. Reilu kierros ajettiin kärjessä ja Riina ehti jo miettiä, että nyt tämä alkaa sujua. Ja sitten tuli vaihteiden kanssa ongelmia, siis kuskille! Väärä vaihde päälle ja kaksi autoa ohi. Onneksi vain kaksi, kun kolme jatkoi semeihin.
Semifinaalista kaksi parasta ajoi A-finaaliin, kolmonen ja nelonen B-finaaliin, vitonen ja kutonen sijoituserään. Viivalle ajaessaan Riina löysi oikean taistelufiiliksen ja ulkoradalta lähtiessään mietti, että nyt mennään eikä meinata. Tosin huoltomiehet sanoivat, että pitää muistaa, että kuusi jatkaa, joten ei hölmöilyjä. Riina otti aivan nappilähdön, vain Koskeman Jaana sisältä ehti edelle. Riina oli hyvässä paikassa, kunnes ekassa kaarteessa takaa tultiin ja kovaa, ja mentiin myös kovaa ja korkealle! Siihen loppui kisa, ja finaalipaikka jäi haaveeksi.

     Auto saatiin onneksi Mirkolle kuntoon. Itseasiassa penkka oli niin pehmeä, ettei suuria vaurioita edes tullut. Henkiset vauriot olivat huomattavasti suuremmat.

Sunnuntaina jännitettiin sitten, jospa Mirkolla olisi parempi tuuri ja kaikki menisi hyvin. Neljänä edellisenä vuonna oli Mirkon kohtaloksi koitunut A-finaalissa ensimmäinen tai toinen mutka.
Alkueristä kaksi parasta ajoi välieriin, loput hakivat vauhtia keräilyistä. Mirko otti hyvän lähdön ja ajoi kärjessä lähdöstä maaliin asti.

    
Välierästä kolme parasta jatkoi semifinaaliin. Jälleen Mirko otti nappilähdön ja ajoi piikkiin. Rata oli vaan todella huonossa kunnossa, takasuoralla autot pomppivat minne sattuu. Mirko ajoi kuitenkin varmoin ottein maaliin asti ykkösenä.

    
Semifinaalissa sitten sijat yhdestä viiteen toivat finaalipaikat A-finaalista E-finaaliin. Kuudes sija oikeutti sijoituserään. Mirkolla oli tietenkin tavoitteena A-finaalipaikka.
Mirko lähti sisäradalta, ja kaikki näytti menevän jälleen hyvin, kun Citykadetti pomppasi viivasta heti kaksi autonmittaa edelle ja kärkeen. Mirko ajoi piikissä aina toiseen mutkaan asti, kunnes Kadetti työnnettiin takakulmasta ympäri, ja sijoitus tippui kuudenneksi. Yhden sijan sai Mirko parannettua ja maaliin tultiin viidentenä eli E-finaali kutsui. Mirko ei kuitenkaan heittänyt kirvestä kaivoon, vaan varikolla todettiin, että nyt täytyy sitten vielä ajaa viisi lähtöä putkeen, aina A-finaalia myöten. Jokaisesta finaalilähdöstä kaksi parasta nousi aina seuraavaan finaaliin.

E-finaalissa lähtö ei mennyt nappiin ja Mirko jäi vielä ekassa kaarteessa kahden auton väliin. Viidenneltä sijalta Mirko nousi kolmanneksi, mutta sitten loppui matka kesken. Maaliin tultiin siis kolmantena. Lopullinen sijoitus oli 27. Jäihän taakse kuitenkin yli 250 kuskia.

Uudet kuninkaalliset kruunattiin sunnuntaina: Kardaanikuningas on Janne Viitikko, Kuningatar Hanna Yrjölä-Elo, Prinssi Eero Laurila ja Monarkki Rauno Malinen.
Kaikki luokat voitettiin eri merkkisillä autoilla. Viitikolla oli Volvo, Yrjölä-Elolla Ford, Laurilalla Toyota ja Malisella Opel.

Citykadetista oli kolme suojaa ja 27 vierasta lappua, ja kaupan meni. Mikellä ja Riinalla ei arpaonni suosinut, mutta Mirko sai Coupekadetin. Autosta oli 44 lappua, joista Mirkon oli yksi. Lisäksi Mirko kävi kisan jälkeen ostamassa A-malli Asconan, joka jäi suojaan. Auto on se, jonka Mirko teki Kunkkuun 2014.

Ensi vuonna sitten yritetään taas uudestaan!